”KYLLÄ SE ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SAA SEN TUNTEEN KUULUA JOHONKIN”. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia vertaistuesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia saamastaan vertaistuesta ja sen merkityksestä kuntoutumisessa. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kuntoutumisessa ja vertaistukitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kesäkuun 2017 aikana teemahaastatteluilla viideltä aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneelta, jotka toimivat vertaistukiryhmässä. Aineisto analysoitiin induktiivisena sisällönanalyysinä. Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan vertaistukitoiminta koettiin merkittävänä kuntoutumisen kannalta. Erityisesti haastatellut nostivat esiin henkisen hyvinvoinnin lisääntymisen. Vertaistuen koet-tiin auttavan sairauden hyväksymisessä ja lisäävän myös sosiaalisuutta, joka vaikutti henkiseen hyvinvointiin positiivisesti. Vertaistuen saaminen kuntoutumisen alkuvaiheessa koettiin vähäiseksi ja sitä lisäsi tiedon puute. Haastateltujen mukaan oma ja läheisten aktiivisuus auttoi vertaistuen piiriin pääsemisessä. Merkityksellisenä vertaistuen saaminen koettiin vasta yhdistystoimintaan liittymisen jälkeen. Toiminnan kehittämiseksi toivottiin yhteistyökumppaneita, joiden kautta saataisiin lisättyä tietoisuutta yhdistystoiminnasta. Haasteena koettiin uusien jäsenien mukaan saaminen toimintaan sekä omaisten tukeminen. Opinnäytetyön saatuja tuloksia voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden yhdistystoiminnassa vertaistuen kehittämisessä. Tulokset tuottavat tietoa myös terveydenhuollon ammattilaisille ja niitä voidaan hyödyntää sairaaloissa ja kuntoutusyksiköissä kuntoutumisen tukemisessa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla omaisten tukeminen aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutumisessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella omaisten rooli aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutumisessa on merkittävä. Lisäksi toimme opinnäytetyössämme esille kehitysehdotuksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusmallin mukaisesta vertaistukimuodosta, jota voisi hyödyntää vertaistukitoiminnan ja kuntoutumisen kehittämisessä. Vertaistuella on huomattava merkitys aivoverenkiertohäiriöön sairas-tuneen kuntoutumisessa ja vertaistukitoimintaa tulisikin kehittää Keski-Pohjanmaan seudulla.The purpose of the thesis was to describe experiences on peer support among the persons who had experienced the cerebrovascular disorder (stroke patients) and its significance in the rehabilitating. The objective was that the results of the thesis could be utilised in the rehabilitating of stroke patients and in the developing of the peer support. The thesis was carried out as a qualitative study. The material was collected during the time of June 2017 with theme interviews of five persons who had become ill with the cerebrovascular disorder, and who operate in the peer support group. The material was analysed by inductive content analysis. According to the results of our thesis the peer support was experienced as significant from the point of view of the rehabilitating. Especially the interviewees experienced that their mental welfare had increased. It was experienced that the peer support helped in the acceptance of the illness and it also increased the sociability which affected men tal welfare positively. The getting of the peer support at the first stage of the rehabilitating was regarded as minor and the lack of the information added it. According to the interviewees, one’s own and the relative’s activity helped in getting within the sphere of the peer support. The receiving of the peer support was experienced as significant only after their joining into association activity. To develop the operation new cooperating partners were hoped for through whom an added consciousness of the association activity would be obtained. Recruiting new members, and getting them to the operation and supporting the close relations were experienced as the challenge. The research results can be utilised in the stroke patients' association activity in the developing of the peer support. The results produce information also to the healthcare professionals and they can be utilised in the hospitals and rehabilitation units in the supporting of the rehabilitating. Further research topic could be supportin g the close relations in rehabilitating of the stroke patient. According to results the role of close relations in the rehabilitating of stroke patients is significant. Furthermore, we brought out a development proposal in our thesis on a form of the peer support which is in accordance with the model of rehabilitation and adjustment training activity. It could be utilised in the developing of peer support and of rehabilitating. Peer support is significance in the rehabilitating of the stroke patient is considerable and the peer support should indeed be developed in the region of Central Ostrobothnia